Kaksi vastausta:
1.Filosofia tulee sanoista philo “rakkaus” ja sofia “viisaus”. Filosofia on siis viisauden rakastamista.
2. Filosofia on sitä mitä filosofit tekevät.
Filosofian luonteeseen kuuluu kyseenalaistaminen, määrittäminen , selventäminen, perusteleminen ja syvällinen pohdiskelu . Filosofia käsittelee mm. eri arvoihin, todellisuuteen, yhteiskuntaan ja yleiseen tietoon kuuluvia asioita.
torstai 7. huhtikuuta 2011
Filosofian osa-alueita:
Käytännöllinen filosofia:
Käytännöllinen filosofia tutkii inhimilliseen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Niitä ovat yksilöiden toiminaan, yhteiskunaan ja valtion tehtäviin liittyvät ongelmat. Käytännölliseen filosofiaan luetaan etiikka, yhteiskuntafilosfia ja yhteiskuntatieteiden tieteenfilosofia.
Teoreettinen filosofia:
Inhmäärite, joka voidaan lajitella kahteen eri osa-alueeseen: Tietoa ja olemusta käsitteleviin suuntauksiin. Teoreettisen filosofian tietoa käsittelevä puoli pitää sisällään mm. tietoteorian, logiikan ja kielifilosofian. Olemukseen erikoistunut suuntaus taas käsittimillissävytteistä ja olemassaoloa koskevia kysymyksiä varten ollaan määritelty teoreettisen filosofian ää käsitteet, kuten metafysiikan, ontologian, teologian sekä kosmologian. Yhdessä edellä mainitut käsitteet pyrkivät täydentämään ja perustelemaan toisensa, vaikka filosofisiin kysymyksiin vastattaessa on vaikea päätyä vain yhteen/oikeaan näkemykseen.
Käytännöllinen filosofia:
Käytännöllinen filosofia tutkii inhimilliseen toimintaan liittyviä kysymyksiä. Niitä ovat yksilöiden toiminaan, yhteiskunaan ja valtion tehtäviin liittyvät ongelmat. Käytännölliseen filosofiaan luetaan etiikka, yhteiskuntafilosfia ja yhteiskuntatieteiden tieteenfilosofia.
Teoreettinen filosofia:
Inhmäärite, joka voidaan lajitella kahteen eri osa-alueeseen: Tietoa ja olemusta käsitteleviin suuntauksiin. Teoreettisen filosofian tietoa käsittelevä puoli pitää sisällään mm. tietoteorian, logiikan ja kielifilosofian. Olemukseen erikoistunut suuntaus taas käsittimillissävytteistä ja olemassaoloa koskevia kysymyksiä varten ollaan määritelty teoreettisen filosofian ää käsitteet, kuten metafysiikan, ontologian, teologian sekä kosmologian. Yhdessä edellä mainitut käsitteet pyrkivät täydentämään ja perustelemaan toisensa, vaikka filosofisiin kysymyksiin vastattaessa on vaikea päätyä vain yhteen/oikeaan näkemykseen.
Mitä kykyjä filosofia kehittää?:
Filosofia kehittää tietyntyyppistä ajattelua, johon kuuluvat kyseenalaistaminen (problematisointi), selventäminen (eksplikointi) ja perusteleminen (argumentointi). Tämä mahdollistaa mm. erilaisien filosofisien asioiden ymmärtämistä esim. ongelmatilanteissa, jossa kyseenalaistetaan tai selvennetään asiaa. Kun ongelmaan on löydetty ratkaisu, sitä argumentoidaan eli perustellaan että miksi se menee näin. Tämän lisäksi filosfiaa ajatteleva henkilö oppii myös hallitsemaan käsitteitä ja teorioita. Näiden pohjalta filosofiaa ajatteleva henkilö pystyy muodostamaan omia käsityksiä, mielipiteitä, pohdintoja ja tulkintoja.
Filosofia kehittää tietyntyyppistä ajattelua, johon kuuluvat kyseenalaistaminen (problematisointi), selventäminen (eksplikointi) ja perusteleminen (argumentointi). Tämä mahdollistaa mm. erilaisien filosofisien asioiden ymmärtämistä esim. ongelmatilanteissa, jossa kyseenalaistetaan tai selvennetään asiaa. Kun ongelmaan on löydetty ratkaisu, sitä argumentoidaan eli perustellaan että miksi se menee näin. Tämän lisäksi filosfiaa ajatteleva henkilö oppii myös hallitsemaan käsitteitä ja teorioita. Näiden pohjalta filosofiaa ajatteleva henkilö pystyy muodostamaan omia käsityksiä, mielipiteitä, pohdintoja ja tulkintoja.
Mitä hyötyä filosofiasta voisi olla yhteiskunnassa? Yrityksissä ja yhteisöissä?
Syöksytäänkö usein liian nopeasti toimintaan - joka tottumuksesta tai jostain muusta syystä - miettimättä tarpeeksi sitä, mitä oikeastaan halutaan saada aikaan, mikä on todella tärkeää?
Mikä on filosofian suhde päätöksentekoon yhteiskunnassa, esimerkiksi siihen, miten rahaa pitäisi käyttää yhteiskunnassa?
Ihmisen suhtautuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon riippuu siitä mikä hänen moraaliteoriansa on. Moraaliteoriat sisältävät ainakin hyvettä, velvollisuutta, oikeutta ja asioiden hyvien ja huonojen puolien tutkimista eli etiikkaa. Moraaliteorioita ovat muun muassa utilitarismi, hyve etiikka ja velvollisuusetiikka.
Filosofia oppiaineena:
Filosofia eroaa muista aineista paljon. Siinä ei ole oikeaa eikä väärää vastausta ja joihinkin kysymyksiin tulee monta ratkaisua, joista ei aina päästä yhteisymmärrykseen . Filosofia tukee oppilaiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleistä oppimista ja ajattelun valmiuksia. Niitä taitoja tarvitaan tässä muuttuvassa yhteiskunnassa. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia, he oppivat tekemään ja perustelemaan omia näkemyksiään ja samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä.
Filosofia ei suoraan tähtää minkään ammatin hallintaan. Siitä valmistuneita työskentelee mm. korkeakoulujen tutkimus- ja opetustehtävissä. On myös mahdollista hakea filosofian opettajan paikkaa lukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Filosofinen koulutus antaa silti valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä tutkimus- ja suunnittelutyössä kaikilla aloilla. Filosofia auttaa luomaan yhdenlaista kokonaisnäkemystä, joka tukee mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista ja taloudellista johtamistehtävää, yhteiskunnallista päätöksentekoa ja tiedotusalan työtä.
Filosofia eroaa muista aineista paljon. Siinä ei ole oikeaa eikä väärää vastausta ja joihinkin kysymyksiin tulee monta ratkaisua, joista ei aina päästä yhteisymmärrykseen . Filosofia tukee oppilaiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleistä oppimista ja ajattelun valmiuksia. Niitä taitoja tarvitaan tässä muuttuvassa yhteiskunnassa. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia, he oppivat tekemään ja perustelemaan omia näkemyksiään ja samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä.
Filosofia ei suoraan tähtää minkään ammatin hallintaan. Siitä valmistuneita työskentelee mm. korkeakoulujen tutkimus- ja opetustehtävissä. On myös mahdollista hakea filosofian opettajan paikkaa lukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Filosofinen koulutus antaa silti valmiuksia, jotka ovat hyödyllisiä tutkimus- ja suunnittelutyössä kaikilla aloilla. Filosofia auttaa luomaan yhdenlaista kokonaisnäkemystä, joka tukee mitä tahansa opetustyötä, hallinnollista ja taloudellista johtamistehtävää, yhteiskunnallista päätöksentekoa ja tiedotusalan työtä.
Lainaus filosofian opetussuunnitelmasta:
Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.
Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.
Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.
Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.
Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.
Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.
Determinismi vs. vapaa tahto ja filosofian luonne
Filosofian luonteesta on olemassa erilaisia käsityksiä. Yhden käsityksen mukaan filosofia on kiinteässä yhteydessä tieteeseen, joka tuottaa tietoa. Tämän käsityksen mukaan filosofia siis pyrkii tuottamaan tietoa todellisuudesta / kuvaamaan todellisuutta. Toisen käsityksen mukaan filosofia ei niinkään tuota tietoa, vaan pikemminkin tulkintoja, ymmärrystä, vapautumista, elämän taitoja. Determinismi on käsitys, joka liittyy kiinteästi tieteeseen. Useimmat determinismin edustajat ovat myös materialisteja. Miten determinismin kannattajat todennäköisimmin hahmottavat filosofian luonteen ja tehtävän kulttuurissa ja tieteiden kentässä.
Determinismin kannattajat uskovat syy-seuraus suhteeseen. (kahden ilmiön suhdetta, jossa ensimmäinen aiheuttaa toisen). Tämä pätee esimerkiksi fysiikassa. Newtonin mekaniikan lainmukaisesti on ajateltu, että jos kahteen täysin samanlaiseen kappaleeseen vaikuttavat täysin samanlaiset voimat, ne käyttäytyvät samalla tavalla. Mekaniikkaa on pidetty yhtenä suurimmista determinismin auktoriteeteista.
Filosofian luonteesta on olemassa erilaisia käsityksiä. Yhden käsityksen mukaan filosofia on kiinteässä yhteydessä tieteeseen, joka tuottaa tietoa. Tämän käsityksen mukaan filosofia siis pyrkii tuottamaan tietoa todellisuudesta / kuvaamaan todellisuutta. Toisen käsityksen mukaan filosofia ei niinkään tuota tietoa, vaan pikemminkin tulkintoja, ymmärrystä, vapautumista, elämän taitoja. Determinismi on käsitys, joka liittyy kiinteästi tieteeseen. Useimmat determinismin edustajat ovat myös materialisteja. Miten determinismin kannattajat todennäköisimmin hahmottavat filosofian luonteen ja tehtävän kulttuurissa ja tieteiden kentässä.
Determinismin kannattajat uskovat syy-seuraus suhteeseen. (kahden ilmiön suhdetta, jossa ensimmäinen aiheuttaa toisen). Tämä pätee esimerkiksi fysiikassa. Newtonin mekaniikan lainmukaisesti on ajateltu, että jos kahteen täysin samanlaiseen kappaleeseen vaikuttavat täysin samanlaiset voimat, ne käyttäytyvät samalla tavalla. Mekaniikkaa on pidetty yhtenä suurimmista determinismin auktoriteeteista.
Tilaa:
Kommentit (Atom)